Teemani

Turvallisuus:

Sekä ulkoinen että sisäinen turvallisuus on minulle kaikkein tärkeintä. Muista asioista tulee toisarvoisia, jos ei voi luottaa siihen, että saa elää rauhassa huomennakin. Turvallisuus on laaja käsite ja se liittyy maanpuolustukseen, Nato-jäsenyyteen, katujen turvallisuuteen ja vaikkapa koulun turvallisuuteen.

Olen iloinen siitä, että Suomi on liittymässä Natoon ja uskon, että jäsenyytemme puolustusliitossa lisää turvaa sotilaallista hyökkäystä tai sen kaltaista vihamielistä operaatiota vastaan.

Talous:

Olen huolissani Suomen talouden tilasta. Vuonna 1980 Suomen julkinen velka oli noin 5 % bruttokansantuotteesta. Vuoden 2022 lopussa julkisen velan määrä oli 72 % bruttokansantuotteesta. Euromääräisesti (ei siis suhteessa BKT:hen) velka on kasvanut yli 30 vuotena ja pienentynyt alle 10 vuotena vuodesta 1980 lähtien. Me emme voi jatkaa näin. Talous on saatava tasapainoon tai kohta julkisen velan korkokulut ovat yksi suurimpia menoeriä budjetissamme. Silloin korjausliike tulee liian myöhään.

Talouden tasapainottamisessa tärkeätä on sekä kasvattaa bruttokansantuotetta että vähentää menoja. Lisätään tuloja ja vähennetään menoja samanaikaisesti. Verotukseen tehtävillä muutoksilla pitää olla dynaamisia vaikutuksia talouteen siten, että talouden toimeliaisuus lisääntyy harjoitetun politiikan seurauksena. Bruttokansantuote kasvaa sillä, kun aktiiviset ihmiset perustavat yrityksiä ja luovat työpaikkoja vapaassa markkinataloudessa. Kun työttömyys vähenee, niin työttömyyskorvausten määrä pienenee. Vastaavasti työllisyysasteen lisääntyessä verotulot kasvavat. Työllisyysasteen nosto tapahtuu keventämällä erilaisia velvoitteita, kuten verotusta, sääntöjä ja normeja. Se ei tapahdu ilmastonmuutoksesta panikoimalla ja erilaisia päästökauppamaksuja sekä sääntöjä kehittämällä . Usein nämä tulevat EU:sta, joten Suomen liikkumavara on pieni, mutta esimerkiksi luonnon ennallistamisasetuksessa on nähty, että Suomi voisi toimia EU:n jäsenenä fiksusti niin kuin Ruotsi tai sitten oman edun vastaisesti niin kuin Suomi toimii.

Kulupuolella yksi iso menoerä on sosiaaliturva. Minä muuttaisin sosiaaliturvan kansalaisuusperusteiseksi.  Tämä edellyttää perustuslain muutosta. Se on mahdollista kahdella peräkkäisellä vaalikaudella toteutettuna. Mahdolliset siitä seuraavat kohtuuttomuudet voidaan korjata tavanomaisella lainsäädännöllä siten, että 10 vuotta täällä ollut ulkomaalainen työntekijä ei putoa pois sosiaaliturvan varasta. 

Kansallinen etu:

Meidän pitää kaikessa toiminnassa miettiä, että mistä on meille itsellemme hyötyä ja mistä on lähinnä haittaa tai kustannuksia. Tämä tulee pitää mielessä Euroopan Unionin kanssa käytävissä neuvotteluissa ja esimerkiksi kehitysavun maksamisessa, sekä maahanmuuttopolitiikassa. Muu maailma käyttää meidän rahojamme tai hyväuskoisuutta hyväksi loputtomasti, jos me suostumme siihen. Meidän kannattaa olla mukana sellaisissa hankkeissa ja sopimuksissa, jotka hyödyttävät meitä itseämme.

Euroopan Unionissa keksitään erilaisia hankkeita, joilla pelastetaan Kreikka, pankit, Italia, EU:n johtavien poliitikkojen kunnia, luontoa tai mitä hyvänsä. Yhteistä kaikille tällaisille paketeille on, että Suomen tehtävä on ensisijaisesti maksaa tai kärsiä. Viimeisimpänä luonnon ennallistamisasetus, jossa Suomi on EU:n suurin häviäjä, vaikka meillä metsiä on hoidettu paremmin kuin missään muualla. Kansallinen etu merkitsee sitä, että meidän on käytettävä sitä neuvotteluvaraa tai pääomaa, mitä meillä muka on, kun ollaan oltu mallioppilaita EU:ssa kohta 30 vuotta. Kyllä meidän pitäisi pystyä samaan kuin Ruotsi.

Kehitysapua on maksettu koko minun elinikäni ja kehitysavun saajat eivät vaan kehity. Se tarkoittaa, että nyt sen maksamisen voi lopettaa. Myönnetään, että ei se rahan jakaminen kolmannen maailman maihin muuttanut mitään edes puolen vuosisadan aikana.